Näin väitettiin tänään Arkadia 2027 -koulutusohjelman seminaarissa. Itselläni on kuitenkin tekoälystä sekä seminaarin sisällöstä muutama paljon mielenkiintoisempi kysymys:
Samaan aikaan kun tekoälystä puhutaan samoin argumentein kuin internetin ja sosiaalisen median tulon aikoihin, on hyvä pitää katse tärkeimmässä: Miten tekoälyä käytetään oikeasti hyvään? Niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin tasolla.
Ongelmakohtien taklaamista
Tekoäly on työkalu, jolla on mahdollista luoda paljon kaikenlaista. Kuten teollisen vallankumouksen aikoihin, tekoäly voi mullistaa tapamme tehdä töitä. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että edistyksen hedelmät täytyy jakaa tasapuolisesti. Jos tekoäly muokkaa työelämäämme ennennäkemättömällä tavalla ja lisää tuottavuutta, on hyvä puhua siitä, miten nämä edistysaskeleet näkyvät tavallisen ihmisen arjessa. Tutkimus toisensa perään esimerkiksi puoltaa nelipäiväisen työviikon hyviä vaikutuksia - kun tähän lisää tekoälystä saadun hyödyn, tuleeko työnteosta tarpeetonta? Ja jos tulisi, miten ihmiset eläisivät? Miten kävisi kansantalouden? Perustulo toisi ratkaisun osaan yksilötason ongelmista, muttei kaikkiin.
Tekoälyn huonoja puolia ei voi mielestäni ohittaa vain olankohautuksella ja innovaatioiden sokealla seuraamisella. Ilmastokatastrofin ollessa jo täällä, meidän pitää pystyä tarkastelemaan kriittisesti kaikkea tekemäämme, myös uusia innovaatioita. Tekoälyn käyttö vaatii datakeskuksia ja datakeskukset vaativat vettä, sähköä, tilaa ja materiaaleja.
Tekoälyn käytössä on hyvä pitää mielessä myös se, ettei kyseessä ole oikeasti älykäs olento vaan kielimalli. Kielimalli toimii sille syötetyn datan pohjalta ja mallintaa niitä vinoumia, joita datassa on. Puhuimme jo muutama vuosi sitten kauppakorkeakoulun luennolla miten esimerkiksi rekrytointitilanteissa tämä saattaa tarkoittaa tahatonta syrjintää iän, sukupuolen, nimen tai hakemuksessa käytettyjen termien perusteella.
Tekoäly mahdollistaa myös esimerkiksi uusia verkkoväkivallan muotoja: jopa 98 prosenttia deepfake-videoista on pornografisia ja 99 prosentissa videoita on naisista. Tarvitsemme lainsäädäntöä suojelemaan kansalaisiamme sekä rajoittamaan sitä, kuinka helposti näitä videoita voi tehdä. Naisiin kohdistuva väkivalta on jo nyt vakava yhteiskunnallinen ongelma, sitä ei ainakaan pidä tehdä helpommaksi tekijöille.
Olisi hyvä puhua myös siitä, mikä oikeus yksilöllä on omiin kuviinsa, teksteihinsä ja taiteeseensa. Millä perustein näitä saa käyttää tekoälyn opettamisessa? Voiko asian kieltää jotenkin vai onko kaikki yleistä riistaa? Pitäisikö meidänkin ottaa oppia Norjasta, jossa jokaisella on oikeus omiin kuviinsa? Ken tietää, Barbie ei.
Kenellä sitten on vastuu tästä kaikesta?
Euroopan tasolla tekoälyn käyttöä ohjaa AI Act, joka määrittelee tekoälyn käytön rajat. Ensi vaalikaudella tulee ajankohtaiseksi myös päivittää suomalaista lainsäädäntöä. Oikeusministeriö onkin käynnistänyt esiselvityksen siitä, miten lainsäädäntöä pitäisi muuttaa jotta tekoälyn käyttö mahdollistuu viranomaistyössä. Vastuukysymykset on yksi suurin ongelmakohta yhtälössä: kenellä on vastuu silloin, kun tekoäly sössii? Vastaukseksi on esitetty virkahenkilövastuun siirtämistä tuotteen käytöstä päättäneelle taholle, usein siis koko organisaatiolle. Kun vastuu siirtyy pois yksilöiltä, nousevat rikosoikeudelliset ongelmat myös keskusteluun. Millaisessa rikosoikeudellisessa vastuussa esimerkiksi Kela voisi olla?
Luottamus ja reiluus: yhteiskunnan kulmakivet
Paneelikeskustelussa siirryimme tekoälystä Suomen tulevaisuuden suuntaan ja siihen, mitä jätämme tulevaisuuden sukupolville. Keskustelussa nousi esiin nuorten kokema epäreiluus poliittisesta tilanteesta sekä yleinen luottamuksen puute poliittiseen päätöksentekoon. Nuoret esimerkiksi äänestävät vähemmän kuin varttuneemmat sukupolvet ja heitä onkin moukaroitu kunnolla viimeaikoina. Miten valaa tulevaisuususkoa nuoreen, joka on tippunut yhteiskunnan turvaverkkojen läpi pitkäaikaistyöttömäksi heti valmistuttuaan? Miten luoda sukupolvien välistä solidaarisuutta ja reiluutta? Onko reilua että ihmiset, jotka ovat saaneet nauttia hyvinvointivaltion hedelmistä, ovat nyt valmiita kaatamaan koko puun?
Lopuksi pääsimme myös itse pohtimaan tulevaisuusskenaarioita futuristi Elina Hiltusen johdolla. Olen tehnyt samanlaisia harjoitteita tulevaisuudentutkimuksen luennoilla ja nautin näistä suunnattomasti, vaikka tänään takki olikin tyhjä liian lyhyiksi jääneiden yöunien ja pitkäksi venyneen päivän takia.
Tällä kertaa Arkadia herätti tällaisia ajatuksia. Vielä muutama kerta jäljellä ja odotan niitä innolla!
Social Media
Search