Jenni Jäntti

 Mikä on hoivan hintalappu ja kenen maksettavaksi se tulee?

Ikäluokkien vanhetessa olemme pian hoivakriisissä. Hoivan tarpeen lisääntyessä myös omaishoidon merkitys kasvaa. Tämä näkyy jo nyt, kun omaishoidettavien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2012 lähtien. Kasvu on ollut suurinta lasten keskuudessa, jossa omaishoidettavien määrä on lisääntynyt jopa 87 prosenttia. Kasvu on ollut merkittävää myös yli 75-vuotiaissa.

Aikuisväestöstä 1,3 prosenttia toimii omaishoitajina. Heistä noin 70 prosenttia on naisia. Omaishoitajista 53 prosenttia on itse eläkkeellä ja 32 prosenttia työssäkäyviä. Työssäkäyvä vanhempi saattaakin joutua tilanteeseen, jossa oman lapsen lisäksi täytyisi hoitaa omia vanhempiaan, pyörittää taloutta, käydä töissä ja pitää huolta mielenterveyden rippeistä. Vanhetessa taas puoliso saattaa tarvita hoitoa, jonka saatavuus on epävarmaa. Kenenkään ei pitäisi joutua valitsemaan oman toimeentulonsa ja läheisen hoivan välillä.

Vasemmistonaiset vaatii:
Omaishoito ei voi riippua muiden terveydenhuollon palveluiden saatavuudesta. On hyvinvointialueiden tehtävä varmistaa, että kaikkialla on saatavilla monipuolisia ja saavutettavia palveluita.
Omaishoidon tuen minimimäärä on tällä hetkellä 530 euroa kuukaudessa. Varsinainen omaishoitajien palkkioiden taso riippuu tällä hetkellä paljon hyvinvointialueesta. Tehdyn työn arvo ei kuitenkaan muutu paikkakunnan mukana. Palkkiokriteerit tuleekin yhtenäistää koko maassa ja palkkioiden tasoa on korotettava nykyisestä minimistä.
Myös omaishoitajilla pitää olla mahdollisuus vapaapäiviin ilman huolta läheisen terveydentilasta. Omaishoidettaville tarjottavaa lyhytaikaista sijaishoitoa tulee monipuolistaa, jotta lakisääteisten vapaapäivien pito on tosiasiassa mahdollista.

Tänään vietetään Euroopan omaishoitajien päivää. Päivä muistuttaa, ettei läheisten auttaminen katso kalenteria. Siinä missä päivä kannustaa työnantajia ottamaan omaishoivan paremmin huomioon työyhteisössä, muistuttaa päivä myös yhteiskunnallisen muutoksen tarpeellisuudesta. Hoivaa ei voida nähdä automaattisesti naisten harteille tippuvana työtaakkana, vaan osana yhteiskuntaa ja sitä miten me yhteiskuntana huolehdimme toisistamme.

Teksti julkaistu Vasemmistonaisten somessa Euroopan omaishoitajien päivänä 6.10.2026. 

Tytöt kohtaavat edelleen oikeuksiensa polkemista, vapauksiensa rajoittamista sekä unelmiensa vähättelyä vain siksi, että ovat tyttöjä. Heillä ei ole kaikkialla mahdollista toteuttaa itseään vapaasti, työskennellä haluamassaan ammatissa, kouluttautua tai valita omaa kumppaniaan.

Vuosittain jopa 12 miljoonaa tyttöä päätyy lapsiavioliittoihin. Tyttöjen koulunkäyntimahdollisuudet ovat heikentyneet entisestään pandemian seurauksena. Heidän mahdollisuutensa valita itsenäisesti oma ammattinsa vaihtelee rajusti asuinpaikan, perheen varallisuuden sekä kulttuurinormien mukaan. Vaikka tilanne ei ole Suomessa yhtä paha, emme silti ole lintukoto tyttöjen oikeuksien toteutumisessa. 

Suomessa tytöt kohtaavat seksuaalista häirintää, vähättelyä sekä ennakko-oletuksia, jotka kaikki vaikuttavat siihen, saavatko tytöt kasvaa rauhassa. Häirinnästä on tullut niin yleistä sosiaalisessa mediassa, ettei sitä enää edes mielletä häirinnäksi, vaan arkipäiväksi. Tytöt kohtaavat perinteisesti tyttömäisten mielenkiinnon kohteidensa vähättelyä samalla kun heitä hätyytetään pois perinteisesti poikamaisten asioiden parista. Heitä ohjataan opiskelemaan tiettyihin ammatteihin vain sukupuolensa takia. Yhtälössä ei ole voittajia. 

Millainen maailma jättää puolet kansastaan sivuosaan? Tyttöjen nykykohtelun ei pitäisi olla kenenkään etu. Meidän tulisikin pystyä tunnistamaan tyttöyden tärkeys ja ainutlaatuisuus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sukupuolisensitiivisen koulutuksen antamista lasten parissa työskenteleville, lapsivaikutusten arviointia päätöksenteossa sekä vahvempaa puuttumista verkkovälitteiseen ahdisteluun. Loppupeleissä onkin meidän aikuisten tehtävä varmistaa, että tytöt saavat kasvurauhan. 

Kansainvälinen tyttöjen päivä nostaa esiin erityisesti tyttöjen kohtaamia ongelmia yhteiskunnassa ja vaatii niihin ratkaisuja. Me voimme yhdessä rakentaa tulevaisuutta, jossa jokaisella tytöllä on mahdollisuus kasvaa, unelmoida ja elää rauhassa. Hyvää tyttöjen päivää!

Teksti julkaistu ensimmäisen kerran Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton somessa Tyttöjen päivänä 11.10.2026.

Omenoita tulee kuin sieniä sateella. Mitä niille pitäisi tehdä? Ei hättä, roskamuija auttaa!
 
Ensisijaisesti syö, säilö, käytä, myy tai anna omenat jollekulle. Katujen varsilla näkyy “saa ottaa" koreja ja kylttejä, jotka ovat oiva tapa saada syömäkelpoiset omenat käyttöön.
 
Entäs jos omenat ovat ehtineet jo syömäkelvottomiksi? Silloin ne kuuluvat biojätteeseen. Lajittelemalla oikein omenat saavat uuden elämän lannoitteena tai biokaasuna. Varsinais-Suomessa meidän biojätteet käsitellään Uudenkaupungin laitoksella, johon pääsin itse tutustumaan viimevuonna.
 
Biojätteestä puheenollen: Tiesitkö että biomuoviset roskapussit eivät sovellu jätteenkäsittelyprosessiin, vaan niitä varten on jouduttu asentamaan erillinen siivilä, joka varmistaa ettei muovia jää biomassaan. Tämän takia myös Lounais-Suomen Jätehuolto on luopunut bioroskiksissa käytettävistä muovisista biojätepusseista. Ja sama pätee tottakai muuhunkin muoviin ja kaikkeen ei-bioon. Jos voit, käytä biojätteessä kartonkipusseja tai askartele omasi esimerkiksi sanomalehdistä. Autat jätteenkäsittelyprosessia huimasti!