Jenni Jäntti

Omenoita tulee kuin sieniä sateella. Mitä niille pitäisi tehdä? Ei hättä, roskamuija auttaa!
 
Ensisijaisesti syö, säilö, käytä, myy tai anna omenat jollekulle. Katujen varsilla näkyy “saa ottaa" koreja ja kylttejä, jotka ovat oiva tapa saada syömäkelpoiset omenat käyttöön.
 
Entäs jos omenat ovat ehtineet jo syömäkelvottomiksi? Silloin ne kuuluvat biojätteeseen. Lajittelemalla oikein omenat saavat uuden elämän lannoitteena tai biokaasuna. Varsinais-Suomessa meidän biojätteet käsitellään Uudenkaupungin laitoksella, johon pääsin itse tutustumaan viimevuonna.
 
Biojätteestä puheenollen: Tiesitkö että biomuoviset roskapussit eivät sovellu jätteenkäsittelyprosessiin, vaan niitä varten on jouduttu asentamaan erillinen siivilä, joka varmistaa ettei muovia jää biomassaan. Tämän takia myös Lounais-Suomen Jätehuolto on luopunut bioroskiksissa käytettävistä muovisista biojätepusseista. Ja sama pätee tottakai muuhunkin muoviin ja kaikkeen ei-bioon. Jos voit, käytä biojätteessä kartonkipusseja tai askartele omasi esimerkiksi sanomalehdistä. Autat jätteenkäsittelyprosessia huimasti!

Tällä viikolla ollaan vietetty valtakunnallista hävikkiviikkoa, joka muistuttaa ruokahävikin massiivisesta arvosta. 

Melkein puolet kaikesta ruokahävikistä syntyy kodeissa, joissa ruokaa menee hukkaan noin 150 miljoonaa kiloa vuodessa. Yksikään meistä ei varmasti kiikuta vähiä roposiaan kauppaan aikeenaan ruokahävikin tekeminen. Kotona kuitenkin jääkaapin perukoille eksyy vihanneksia nahistumaan, ruoka ehtii homehtua ennen kuin se muistetaan syödä ja parasta ennen -päivämäärät nähdään sitovina. 

Hävikkiviikko kutsuu miettimään asioita toisin: Lounais-Suomen Jätehuolto ja Turun ammattikorkeakoulu opiskelijat ideoivat uusia keinoja ruokahävikin vähentämiseksi esimerkiksi visualisoinnin ja ympäristökasvatuksen keinoin.

Mutta mikä auttais kotona just nyt? Roskamuijan vinkit: Järjestä jääkaappi niin, että kaikki ruoka on näkyvillä. Tarkista tasaisin väliajoin kastikkeiden ym. päiväysmerkinnät. Osta vain tarpeeseen. Opi tunnistamaan milloin ruoka on vielä syömäkelpoista. Nappaa hävikkireseptejä talteen. Nakkaa ruoka pakkaseen. Hyödynnä pitkään säilyviä kuivakaapin aineksia. Listasta puuttuu varmaan moni asia, huikkaa alle jos tulee joku mieleen!

Siinä missä ruokahävikki vaivaa kotitalouksia, on se myös yhteiskunnallinen ongelma. Julkisten ruokailujen aiheuttamaa hävikkiä voisi vähentää esimerkiksi myymällä ylimääräisiä annoksia tai lahjoittamalla ruokaa joukkoruokailuihin. Kaupat voivat jo nyt halutessaan lahjoittaa ruokaa eteenpäin, silti ruokahävikkiä syntyy niissäkin paljon.

On kaikkien etu että vaivalla kasvatettu syömäkelpoinen ruoka ei mene pellolta biolaitokseen. 

"Suomalaisen ruoan päivä 4.9. nostaa oman maan ruoan ansaitsemaansa valokeilaan. Usein itsestäänselvyytenä pitämämme maukas, ravitseva, puhdas ja riittävä ruoka on itse asiassa etuoikeus. Juhlistetaan siis sitä, että osaavat ruokaketjun ammattilaiset varmistavat, että voimme nauttia oman maan antimia joka päivä, sesongista tai maailman tuulista huolimatta." - ruokatieto.fi

Omavaraisuuden kannalta suomalaisen ruoan tukeminen on erittäin tärkeää. Totuus kuitenkin on, että maataloustuotanto on elintärkeydestään huolimatta kiitoksetonta hommaa, jota tehdään enemmän rakkaudesta lajiin kuin varsinaisesti rikkauksien kiilto silmissä.

On myös totta, että nykyinen, pääasiassa eläintuotantoon perustuva ruoantuotantojärjestelmämme ei ole tulevaisuudenkestävä. Se myötävaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen. Samalla se heikentää ruoantuotannon ja maanviljelijöiden omia pitkän aikavälin toimintaedellytyksiä.

Ratkaisu:
👉🏼 Hyvinvointia tuottajille ja työntekijöille varmistamalla toimeentulon ja työmäärän kohtuullisuus. 
👉🏼 Lisätään ruoantuotannon kannattavuutta muuttamalla elintarvikeketjun tulonjakoa. 
👉🏼 Lopetetaan turvemaiden raivaaminen maatalouskäyttöön.
👉🏼 Kasvatetaan luomuviljelyn osuutta. 
👉🏼 Lisätään kasviproteiinin tuotantoa. 

Nämä ja muut keinot maatalouden parantamiseksi löytyvät Vasemmiston 10+10 keinoa maa- ja metsätalouden reiluun ekologiseen siirtymään - ohjelmasta.

European Women’s Lobby julkaisi viime viikolla Women in Climate -hankkeen suositukset siitä, miten ilmastopolitiikasta voidaan tehdä tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa.

Hankkeen tärkein viesti on se, ettei ilmastonmuutos vaikuta kaikkiin samalla tavalla. Ilmastokriisi syventää jo olemassa olevia eriarvoisuuksia. Sen vaikutukset kohdistuvat usein voimakkaimmin naisiin, tyttöihin ja muihin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Ilmastopolitiikka, joka sivuuttaa nämä erot, ei ole oikeudenmukaista eikä tehokasta. 

Ilmastopolitiikka ei ole sukupuolineutraalia.

Siksi myös ratkaisujen vaikutuksia tulee tarkastella tasa-arvon näkökulmasta. Hankkeen suosituksissa esitetään muun muassa, että ilmastopolitiikan sukupuolivaikutukset arvioitaisiin järjestelmällisesti, naisten osuus ilmastoon liittyvässä päätöksenteossa nostettaisiin aidosti tasavertaiseksi ja että vihreän siirtymän rahoituksessa huomioitaisiin nykyistä paremmin tasa-arvo sekä hoivatyön merkitys yhteiskunnan kestävyyden rakentamisessa.

“Erityisesti nuorten, vammaisten ja muiden vähemmistöjen ääni kuuluu ilmastoon liittyvässä päätöksenteossa edelleen liian vähän. Kun päätöksiä tehdään ilman niitä ihmisiä, joihin vaikutukset kohdistuvat, jää myös osa ratkaisuista näkemättä”, sanoo Vasemmistonaisten hallituksen jäsen Jenni Jäntti, joka osallistui hankkeen päätöskonferenssiin NYTKISin edustajana. Hanke toteutettiin Suomessa yhteistyössä NYTKISin, Plan International Finlandin ja Rusetti ry:n kanssa. 

Ilmastonmuutos on tasa-arvokysymys. 

Ilmastopolitiikkaa tulee tehdä sukupuolitietoisesti ja intersektionaalisesti samalla varmistaen, että naiset ja vähemmistöt ovat mukana ilmastoratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Oikeudenmukainen vihreä siirtymä ei synny itsestään. Se vaatii päätöksiä, jotka huomioivat ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja varmistavat, että myös ne ääneet tulevat kuulluiksi, jotka jäävät liian usein keskustelun ulkopuolelle.
Ilmastokriisiä ei ratkaista ilman tasa-arvoa - eikä tasa-arvoa saavuteta sivuuttamalla ilmastokriisiä. 

Teksti julkaistu Vasemmistonaisten somessa kesällä 2026.