Jenni Jäntti

"Suomalaisen ruoan päivä 4.9. nostaa oman maan ruoan ansaitsemaansa valokeilaan. Usein itsestäänselvyytenä pitämämme maukas, ravitseva, puhdas ja riittävä ruoka on itse asiassa etuoikeus. Juhlistetaan siis sitä, että osaavat ruokaketjun ammattilaiset varmistavat, että voimme nauttia oman maan antimia joka päivä, sesongista tai maailman tuulista huolimatta." - ruokatieto.fi

Omavaraisuuden kannalta suomalaisen ruoan tukeminen on erittäin tärkeää. Totuus kuitenkin on, että maataloustuotanto on elintärkeydestään huolimatta kiitoksetonta hommaa, jota tehdään enemmän rakkaudesta lajiin kuin varsinaisesti rikkauksien kiilto silmissä.

On myös totta, että nykyinen, pääasiassa eläintuotantoon perustuva ruoantuotantojärjestelmämme ei ole tulevaisuudenkestävä. Se myötävaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen. Samalla se heikentää ruoantuotannon ja maanviljelijöiden omia pitkän aikavälin toimintaedellytyksiä.

Ratkaisu:
👉🏼 Hyvinvointia tuottajille ja työntekijöille varmistamalla toimeentulon ja työmäärän kohtuullisuus. 
👉🏼 Lisätään ruoantuotannon kannattavuutta muuttamalla elintarvikeketjun tulonjakoa. 
👉🏼 Lopetetaan turvemaiden raivaaminen maatalouskäyttöön.
👉🏼 Kasvatetaan luomuviljelyn osuutta. 
👉🏼 Lisätään kasviproteiinin tuotantoa. 

Nämä ja muut keinot maatalouden parantamiseksi löytyvät Vasemmiston 10+10 keinoa maa- ja metsätalouden reiluun ekologiseen siirtymään - ohjelmasta.

Viikko alkoi tällä kertaa Lounais-Suomen Jätehuollon seminaarilla, jossa puhuttiin kierrätyksen nykytilasta ja tikkapalveluista.

EUn velvoitteiden mukaan viime vuonna koko Suomen kierrätysasteen olisi pitänyt olla 55 %. Vaatimus on kova, sillä vuonna 2024 kierrätysprosenttimme LSJHn alueella oli vain 48. Vuonna 2020 taasen 42 %. Tahti on siis todella hidas, vaikka toimia kierrätyksen lisäämiseksi on tehty vuosittain.

Se, mikä kierrätysasteemme on, ei ole yhdentekevää. Jos emme saavuta tavoitteita, joudumme EUn rikkomusmenettelyyn. Olemme jo nyt EUn varoitusmenettelyssä liian vähäisen kierrätysprosentin takia. Kierrätystä on yksiselitteisesti lisättävä, jottemme joudu maksamaan. Esimerkiksi Tanska on saavuttamassa vuoden 2025 tavoitteen. Heillä kotitalouksille on kiinteistökohtainen keräys jopa yhdeksälle eri jätelajille. 

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oyn tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista kertoo lajittelevansa muovipakkaukset usein. Silti vain 1/3 muovipakkauksista päätyy kierrätykseen. Heikko muovien kierrättäminen maksaa Suomelle 90 milj. € vuosittain. 

Kierrätysmuovin jalostus kehittyy huimaa vauhtia. Hyvinkäälle ollaan rakentamassa Suomen suurinta mekaanista muovinkierrätyslaitosta ja Porvoossa ollaan käynnistetty jätemuovin jalostuslaitos. 
LSJHn omien koostumustutkimusten mukaan sekajätteestä voisi tällä hetkellä kierrättää yli 80 % paremmin. Jätelaki on muuttumassa, pelkästään keräysvelvoitteen lisäksi lakiin on mahdollisesti tulossa velvollisuus myös lajitella jätteet. Luonnonvarojen säästämisen kannalta tärkeintä on kulutuksen vähentäminen sekä kiertotalouden edistäminen. Jätteet tulisi silti saada entistä paremmin kiertoon ja hyötykäyttöön.

Mikä on sitten LSJHn ratkaisu? Tarjoamme erilaisia jäteastiapakettiratkaisuja. Tavoitteena on vaivaton jätehuolto, jossa jätteet noudetaan suoraan kotipihalta. Tulossa on esimerkiksi nelilokeroastioita, joita oli esittelyssä. Uusia jätehuoltomääräyksiä ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole tulossa, joten nelilokerot perustuvat pitkälti vapaaehtoisuuteen. Valmistaudumme tällä vaihtoehdolla tulevaan jätelakimuutokseen sekä helpotamme kierrätystä kotipihassa. 

Hyvää vappuaattoa! Huomenna vietämme työväen juhlaa, jonka teemana Turussa on lapsiperheet. Ennen huomisen iloa ja riemua haluan kuitenkin kääntää huomion hetkeksi synkempiin aiheisiin: lapsiperheköyhyyteen.

Nykyhallituksen politiikka pudottaa 31 000 uutta lasta köyhyyteen. Tällä hetkellä pienituloisissa perheissä elää 137 000 lasta. Luvut ovat huolestuttavia. Suomen väkiluvusta noin kuudesosa, melkein miljoona, on lapsia. Joka kuudes heistä tulee kokemaan köyhyyttä. 

Viime viikolla saimme tietää, että sote-järjestöiltä leikataan lisää. Tällä hetkellä STEA-avustuksista noin 80 prosenttia menee suoraan ihmisten auttamiseen: kohtaamiseen, vertaistukeen ja neuvontaan. Loput käytetään toiminnan pyörittämiseen: organisointiin, koordinointiin ja hallinnointiin. Järjestöt auttavat lapsiperheitä monin tavoin: lisätään hyvinvointia, tuetaan vanhemmuutta, vähennetään yksinäisyyttä, vahvistetaan osallisuutta, lisätään sukupolvien välistä kohtaamista ja parannetaan lukuinnostusta. Näiden järjestöjen toimintaan osallistuu yli 30 tuhatta vapaaehtoista, jotka toimivat mm. perhekummeina, varamummeina, perhekahviloissa, vertaisryhmissä, päivystäjinä ja lukumummeina sekä -vaareina. 

Olen itse toiminut tukihenkilönä Mannerheimin Lastensuojeluliitossa. Tukihenkilö toimii tukena 6-17 -vuotiaalle lapselle esimerkiksi niissä tilanteissa, kun lapsi kokee yksinäisyyttä tai arjen haasteita. Tukihenkilötoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja sen kautta lapsi saa elämäänsä luotettavan aikuisen, jolle kertoa arjestaan ja mieltään painavista asioista. Tukihenkilöä tavataan muutaman kerran kuussa ja tapaamisissa voidaan esimerkiksi tutustua erilaisiin harrastuksiin, pelata pelejä tai vierailla uusissa paikoissa. Lapselle tukihenkilö saattaa olla ainut luotettava aikuinen lähipiirissä. Tukihenkilö tuo lapsen elämään ennustettavuutta, osallisuuden tunnetta ja uusia, kivoja kokemuksia. Lapset ovat syyttömiä omaan tilanteeseensa, ja siksi olenkin kokenut tukihenkilönä toimimisen erittäin merkitykselliseksi itselleni.

Kokonaiskuvaan palatakseni: sote-järjestöjen avustuksista leikataan tällä hallituskaudella puolet pois. Kun valtaosa avustuksista käytetään jo nyt suoraan ihmisten auttamiseen, vähenee sen määrä pakostakin jatkossa. Tämä tarkoittaa, että juuri yllä kuvatunlaiset kohtaamiset vähenevät. Samalla sosiaalihuoltolakia muutetaan, hyvinvointialueiden rahoitusta leikataan ja asiakasmaksuja korotetaan. Avun saaminen vaikeutuu.

Turun Vasemmistoliitto julkaisi tiistaina kannanoton lapsiperheköyhyyden kitkemiseksi. Kannanotto listaa seitsemän konkreettista tekoa, joilla lapsiperheiden asemaa parannetaan. Työttömyysturvan lapsikorotus on palautettava, meidän on tarjottava maksuttomia harrastuksia lapsille sekä luotava köyhyydenvastainen ohjelma, jossa lapset ovat etusijalla ja jota seurataan systemaattisesti. 

Eilen työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sai valmiiksi mietintönsä määräaikaisten työsuhteiden helpottamiseksi. Muutos osuu etenkin nuoriin ja naisiin lisäten raskaussyrjinnän riskiä sekä uhaten perheellistymishaaveita. Lähes viidennes naispalkansaajista työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Naiset tekevät myös enemmän määräaikaista työtä kuin miehet - eivätkä läheskään aina omasta halustaan. Tilastokeskuksen mukaan määräaikaisen työn tekijöistä jopa 64% haluaisi pysyvän työn. Viime vuonna toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden määrä nousi kuitenkin vain miehillä. 

Suunta on huolestuttava. 

Samaan aikaan kun Suomeen kaivattaisiin enemmän lapsia, joutuu moni sysäämään perhehaaveensa syrjään epävarman taloustilanteen vallatessa yhä enemmän tilaa. Yllä kuvatut muutokset eivät myöskään paranna tilannetta, vaan vievät sitä entistä huonompaan suuntaan. Siinä missä määräaikaisuudet hankaloittavat perhehaaveita, myös työttömyys on yksi merkittävä syy lapsiperheiden köyhyyteen - työttömyysturvan lapsikorotuksen poisto on tästä vain yksi esimerkki. 

Tosiasia on, että jos haluamme Suomeen enemmän lapsia, täytyy meidän tehdä myös tekoja perheen perustamisen helpottamiseksi. Perheen perustaminen vaatii paljon ihan rahallisestikin. Karkeasti arvioituna lapsen kasvattaminen maksaa noin 6 300 euroa vuodessa - vauvan viedessä vielä enemmän rahaa. Tämä ei ole mikään pikkusumma. Kun tähän lisätään epävarma työllisyystilanne, moni jääkin vain odottamaan parempaa hetkeä omille perheellisyyshaaveilleen. Sitten kun on vakityö, sitten kun on oma asunto, sitten kun voi luottaa siihen, että ei jää yksin ilman apua.

Onneksi meidän ei tarvitse jäädä odottamaan, vaan asioita voi muuttaa. Vuoden päästä käydään eduskuntavaalit, joissa teemme muutoksen. Nykyiset ja tulevat lapsemme ansaitsevat meiltä parempaa.

Huomenna vietämme työväen juhlaa, jonka teemana Turussa on lapsiperheet. Turun Vasemmisto kutsuu kaikki klo 12 Suurtorilta lähtevään vappukulkueeseen näyttämään tukensa lapsiperheille. Lisätiedot Turun Vasemmistoliiton sivuilta. 

 "Vapaus, tasa-arvo, rakkaus - toteutuvatko ne koskaan tässä matoisessa maailmassa?" kysyi Minna Canth jo vuonna 1885. Sen jälkeen tasa-arvo onkin ottanut harppauksia eteenpäin. Siinä missä 1885 nainen ei saanut opiskella yliopistossa, äänestää, tehdä aborttia, säilyttää sukunimeään naimisiin mennessä taikka valita itsenäisesti työpaikkaansa, ovat nämä nykyään arkipäiväisiä oikeuksia. 

Saavutetut oikeudet eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Eurooppaan on rantautunut naisten oikeuksia vastustava vanhoillinen liikehdintä, jota ei voi ohittaa vain olankohautuksella. Samaa oikeuksien rapauttamista on nähtävillä myös Suomessa. EU:n palkka-avoimuusdirektiivi ollaan vesittämässä, määräaikaisuuksia helpotetaan, irtisanomiskynnystä on laskettu ja sosiaaliturvaa heikennetään edelleen. Nämä kaikki iskevät eritoten naisiin. Naisiin, joiden euro on edelleen 84 senttiä. Naisiin, jotka tekevät 60 prosenttiä määräaikaisuuksista. Naisiin, jotka edelleen kokevat raskaussyrjintää ja vähättelyä.

Vaikutukset ovat vähäisiä, koska ne kohdistuvat vain naisiin, eli 50,5 prosenttiin Suomen kansasta. Samalla kun Suomi on valittu yhdeksättä kertaa maailman onnellisimmaksi maaksi on esimerkiksi nuorten usko tulevaisuuteen romahtanut. Politiikan tulee löytää aktiivisesti vastauksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen kaikilla tasoilla. Näitä on esimerkiksi Vasemmistonaiset  poliittisessa ohjelmassa mainitut:
👉🏻 Samapalkkaohjelma, joka takaa palkkojen yhdenvertaisuuden.
👉🏻 Eroon menkkaverosta: Kuukautissuojien alvin lasku.
👉🏻 Sukupuolivaikutusten arviointi pakolliseksi osaksi kaikkea päätöksentekoa.
👉🏻 Maksuton ehkäisy kaikille alle 25-vuotiaille. 
👉🏻 Otetaan käyttöön perustulo. 

Jotta tässäkin matoisessa maassa olisi edes joskus mahdollista saavuttaa tasa-arvo.