Nuorten ilmasto- ja energiavisio 2040

Kävin maanantaina Nuorten ilmasto- ja energiavisio 2040 -julkistustilaisuudessa Brysselissä.

Ei tulevaisuutta ilman tekoja -visio linjaa 15 nuoren tulevaisuuskuvia turvallisesta, vihreästä ja oikeudenmukaisesta EUsta vajaan 15 vuoden päästä. 

Visiossa nostettiin esiin esimerkiksi kiertotalous ja EUn edelläkävijyys sen parissa. Vuonna 2040 eurooppalainen yhteiskunta toimii kiertotalouden ehdoilla, eli materiaalit ja raaka-aineet pysyvät kierrossa pitkään eikä arvokkaita resursseja päädy jätteeksi. Olemme ottaneet jo askeleita materiaalien uusiokäyttöä kohti esimerkiksi Paraisten Kirjalansalmen sillan uusiokäytöllä. Sillan kaikki materiaalit saadaan käytettyä uudelleen.

Kiertotalous on aiheena supermielenkiintoinen ja oonkin päässyt sukeltamaan sen syövereihin Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnassa. Suomessa jätelakia ollaan parhaillaan uudistamassa kokonaisvaltaiseksi kiertotalouslaiksi. Onkin mielenkiintoista pysähtyä pohtimaan, miltä esimerkiksi kotitalouksien jätehuolto näyttää käytännössä vuonna 2040. Entä miten varmistamme että teollisuuden ylijäämät tulevat aidosti käyttöön?

Toinen aidosti mielenkiintoinen kysymys on se, miten saamme nuoret osallistumaan päätöksentekoon entistä tiiviimmin. Olen huomenna EWL:n Women in Climate -hankkeen päätöskonferenssissa kertomassa NYTKISin osalta suosituksia siitä, miten naisten ääni saataisiin paremmin kuuluviin ilmastokeskusteluissa. Järjestimme viime vuoden lopulla tapahtuman yhdessä Planin sekä Rusetti ryn kanssa. Keskusteluissa nousi esiin erityisesti nuorten ja vammaisten kohtaamat haasteet päätöksentekoon osallistumisessa.

Erityisesti kaupunkialueiden ulkopuolella asuvilla on hankaluuksia osallistua päätöksentekoon. Lisäksi nuoria halutaan yleensä kuunnella, mutta varsinainen nuorten tekemien ehdotusten käytäntöönpano jää puolitiehen. Nuorten ilmasto- ja energiavisiossa demokratiaa onkin vahvistettu nimenomaan purkamalla osallistumisen esteitä sekä aktiivisesti osallistamalla päätöksentekoon esimerkiksi raatien, foorumien ja osallistavan budjetoinnin avulla. Erilaisten ryhmien osallistaminen päätöksentekoon on tärkeää niin oikeudenmukaisten päätösten kuin yhteiskuntaan sitoutumisen näkökulmasta.